Train, don't blame!

Katherine Ostiguy kirjoittaa: It’s important to note that your dog is not “blowing you off.” Your dog either does not understand what you are asking him to do, or is too overwhelmed by the environment to respond. Blaming stress on the dog absolves the handler of her responsibility to improve the dog’s training level and/or work to make the dog more comfortable in a show environment.
          Heti pienen epäonnistumisen jälkeen ajattelen, että siinä se meni. Nyt se haistelee ja vauhti katosi. Nyt se on kuin Inca. Inca oli hyvä agilitykoira, mutta halusin nopeamman koiran. Sain Xeman. Xema on nopea ja sillä on intoa. Keskiviikon treeneissä me kuitenkin teimme taas harjoitusta jossa piti jättää lelu koiran taakse. Emme ole tehneet sellaista, koska mielestäni se ole kovin olennaista. Xema paineistui ja siitä tuli epävarma. Se ei tiennyt mitä tehdä. Lelu on vieressä ja sitä ei saa ottaa. Eikä se ottanut! Se ei ottanut sitä edes estesuorituksen jälkeen. Haistelulla Xema yritti rauhotella itseänsä, mitä en juuri silloin tajunnut. Sain aina Xeman leikkimään kanssani ,mutta heti kun lelu oli maassa ja olisi pitänyt suorittaa este ei Xema kyennyt siihen. Koko treeneistä jäi huono fiilis, vaikka saimme muutaman onnistumisen kun lelu oli minun kädessäni (kuten yleensä uusissa ohjauksissa/treeneissä). Päätin kuitenkin, että en tee tällaisia harjoituksia enää, vaikka niitä olisi. Susan Garrett sanoo: "I don’t focus on what isn’t there with my dogs, I focus on what is. I take up ownership of anything that can be made better and I spend that dog’s career trying to make it better." Tässä tilanteessa en paranna vaan poistan lelun, joka aiheuttaa paineistumista. Sillä tavalla sain parempia suorituksia ja Xema alkoi palautumaan normaalimmaksi.
          Samalla oma pettymykseni tulee ulos turhautumisena, koska haluan että Xema on oma itsensä. Ei ole Xeman vika, että se paineistui ja yritti vain rauhoitella itseänsä. Haistelu kesken kaiken ei ole Xeman tapaista. Sama toistui torstaina, mutta ei läheskään yhtä pahana. Xema keskittyi kuitenkin minuun ennen rataa, kun keskiviikkona nenä meni HETI maahan kun lelu jätettiin viereen. Torstaina edellinen treenaaja oli jättänyt keskelle esteitä isoja namipalasia, jotka Xema tietenkin löysi. Kesken rataa Xema ei jäänyt haistelemaan, mutta heti palkkauksen jälkeen piti tarkistaa, koska sieltä löytyi lisää. Toivottavasti haistelu jää vähemmälle ja Xema huomaa että en altista sitä enää niin epämukavaan tilanteeseen kuten keskiviikkona. Harmittaa...
Susan Garrett kirjoittaa: "If you don’t make a change this event becomes a pattern and if you accept this pattern as your reality it becomes part of your journey." Äidin vinkki: Otan Xeman syliin, ettei se pääse haistelemaan. Tällä tavalla kerron sille, että vaikka ei juuri nyt tehdä mitään on sen huomio oltava minussa.

          Treeneistä löytyi myös hyvää. Tiistaina tehtiin keinua, joka oli pykälää vaille kisakorkeaa keinua. Lisäksi keppikulmat menivät hyvin ja Xema löysi kaikki paitsi yhden. Kohta voidaan kaventaa reilummin keppikujaa. Torstaina taas Xema teki hyviä pakkovalsseja, vaikka olemme tehneet niitä vain kerran aiemmin (viime talvena). Hyvä vauhti, irtoaminen ja esteiden hakeminen. Lopuksi tehtiin vielä keinua. Keinu oli kisakorkeudessa! Xema osasi ja ei pelännyt yhtään. Ei voisi koskaan kuvitella, että Xema pelkäsi keinua kesän alussa.