Xema the kooikerhondje

Perjantaina (18.8.) oli epikset Hurtta-areenalla. Halusin mennä sinne vain, koska tiesin kisaavien olevan sisällä erilaisella pohjalla. Tuloksena ekalta radalta yksi parhaimmista radoistamme! Toisella radalla tulikin A:lta 5, mutta olikin vähän haastavampi kulma. Lopussa vielä itse myöhässä :D Sunnuntaina (20.8.) olikin viralliset kisat. Aamu ei lähtenyt niin hyvin käyntiin, koska minä olinkin kipeä. Jonkin sortin mahatauti... Yritin silti keskittyä rataan, joka vaikutti kivalta muutamalla testattavalla kohdalla. Olisin halunnut päästä testamaan radan loppupäätä, mutta me jäimme kiinni jo esteelle numero 3. Xema tulikin ulos putkesta nr 3. Luulen sen johtuvan viimeaikaisista treeneistä, missä pitää fokusoida keppeihin eikä mennä putkeen. Pari kertaa on mennyt putkeen ja huutanut "XEMAA". Kisassa huusin luultavasti liian aikasin "Xema, Xema, Xema". Siitä Xema lähtikin 2 hypylle ja väärään putkeen ja puomille. Oman kipeän olemuksen takia en edes jaksanut lähteä t

Se huoli sisällä, joka tulee esille, kun kuulee että oma koira ei välttämättä olekaan samassa kunnossa. 4.8. oli totuuden hetki! 18.00 alkava polvitarkki kertoi, jos kaikki romahtaa vai pysyy ennallaan. Fysioterapeutin käynti osoittautui erilaiseksi kuin alunperin oletettiin. Oli tarkoitus saada vain jumppaneuvoja Xemalle, jotta kroppa olisi valmis pentuihin/synnytykseen. Tulikin esille, että Xeman polviluksaatio on tietyissä asennoissa/liikkeissä erilaisempi kuin 1,5-2 vuotta sitten. Mitään oireita ei ole edellenkään, mutta fyssarin kädet tunsivat enemmän liikettä. Lisäki Xeman takajalkojen asento provosoi lateraalista (ulospäin suuntautuvaa) luksaatiota. Itse en missään vaiheessa tiennyt millaista liikettä siellä oli. Saatiin kuitenkin tehtyä liikkeitä, jolloin luksaatiota ei ilmennyt. Xema ei reagoinut mihinkään liikkeeseen, jos/vaikka pieni luksaatio tapahtui. Eli tärkeintä oli, että Xemaan ei sattunut tai muutenkaan reagoinut. Se ei kuitenkaan poissulje nivelrikkoa myöhemmällä