Where are we now?

Viime päivityksestä on taas kulunut jonkun aikaa, yli vuosi. Tähän väliin on mahtunut paljon kaikkea. Ensinnäkin Xema on parantunut lihasjumeistaan, vaikka siinä meni tovi. Lihakset kuntoutuivat, mutta Xeman epävarmuus hypyille jäi. Onneksi hyppytekniikan avulla saatiin itsevarmuutta takaisin ja palattiin kisakentille (hyppyradoille).
Tässä muutama hieno onnistuminen kisoista ja saatiin meidän ensimmäinen hyppy SERT.



Olen jo vähän parempi kisaaja, mutta vielä on tekemistä omalla ajattelutavalla. Aina ei tarvitse onnistua, oma asenne kuntoon ennen rataa ettei Xema ota vaikutteita siitä. Ojangossa taistelin radan kunnolla loppuun vaikka kahdessa kohtaa ei mennyt ihan suunnitellusti.



Suuri muutos minun ja Xeman elämässä tuli viime marraskuun lopussa, kun me muutimme pois lapsuudenkodistani ja vuokra-asuntoon siskoni kanssa. Xema on aina elänyt laumassa, joten 6kk muutosta (vasta silloin valitettavasti) huomasin ettei Xema ole oma itsensä. Yleensä haukkui ihmisille vain kun pelästyi, mutta nyt oli alkanut haukkuminen ihan tavallisille ihmisille kadulla. Oma jaksaminen meni siihen, että ahdisti mennä koiran kanssa ulos. Samalla tuntui, että olin epäonnistunut koiran kouluttaja. Oli pakko pyytää apua, koska oma ajattelu ei antanut ratkaisua. Onneksi ei ole väärin pyytäää apua ja jo heti sähköpostittelun jälkeen tuli helpottunut olo... Me saadan apua!

Saimme ohjeeksi LAT-tekniikan, look at that, kotikäynnin jälkeen. Xemalle piti opettaa uusi käytös. Riittää, että katsoo ihmistä ja siitä tulee palkka. Luulen, että osittain Xeman ajattelutapa oli sellainen, että heti kun ihminen tulee kohti tulee se koskemaan minuun. Xema ei ole mikään seurakoira, joka kaipaa rapsutuksia, etenkään vierailta. Joten Xemalla oli tullut uusi opittu käytös, koska luontainen käytös Xemalla on käydä nuuhkaisemassa ja sitten ei välitä.

Tässä pieni video yhdestä omatoimiharjoittelusta seurakaverin kanssa. Näitä pitäisi saada lisää.


Tällä hetkellä ohikävelevät eivät aiheuta suurta reaktiota valoisalla, mutta pimeällä tuntuu että olemme palanneet pentuajan mörkökauteen. Ehkä sekin siitä paranee. Seuraavaksi tulee ongelmana puhuva ihminen, joka tulee luokse. Täytyy saada apuja ulkopuolisilta tähän.

Perjantaina ja sunnuntaina minulla on kaksi erilaista luentoa koiran koulutuksesta. Tavoitteena parempi koirankouluttaja. :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyppytekniikka

Sometimes life doesn't go as planned

Miracles in a little girl ♥