Tänään Xema pääsi esiintymään Viikin Gardenialla. Aluksi Xema oli joka puolella ja menossa joka suuntaan ja jokaisen luokse. Minä jännitän aina, että ehtiikö Xema rauhoittua ennen kehää, koska kerran se ei ehtinyt (se tuntui katastrofilta). Me olimme numero 7 ja ennen meidän vuoroa harjoittelimme kävelyä ja seisomista. Yllätyksekseni Xema halusi mennä tervehtimään mutamaa ohikulkevaa miestä ja lasta. Tosin, kiva juttu! Lisäksi leikitin Xemaa kädellä ja hanskalla. Tein myös Xemalle tuttuja temppuja kuten "vilkuta" ja "five". Minusta Xema oli hyvin keskittynyt minuun kun tuli meidän vuoromme.
Xema vilkuttaa
Ensimmäinen kehässä käyminen sujui ihan ok, mutta kehässä oli yksi kohta missä oli selkeästi jotain kiinnostavaa. Xema halusi aina jäädä siihen haistelemaan, mutta sain sen joten kuten mukaan namilla (sinisten kehässä ennakoin tilanteen ja otin Xeman huomion pois lisäämällä vähän vauhtia ja kehuja). Pöydällä kaikki meni hyvin ja Xema antoi tuomarin katsoa hampaat, vaikka se halusi vain namia. Meidän parina oli taitava koira ja me saimme Xeman kanssa sinisen nauhan.
The best part of beauty is that which no picture can express ~ vaikka Xema on kyllä kaunis kuvassa (;
Sinisten loppukehässä Xema oli jopa parempi. Jostain syystä Xema aina parantaa loppua kohden. Äitini sanoi, että ehkä se on siitä syystä että minun ei enää tarvitse jännittää ja että Xema rauhoittuu (väsyy positiivisesti). Jännityksestäni huolimatta olen huomannut, että Xema kuitenkin pystyy toimimaan hyvin. Xema seisoi todella hyvin ja todella pitkään. Me pääsimme neljän parhaan joukkoon ja minusta Xema olisi ollut ykkönen, koska muiden täytyi koko ajan parannella koiriensa asentoa tai pitää kiinni koirastansa (videolla kohta 1.18). Xeman sijoitus oli loppujen lopuksi toinen. (:
Näyttelyn jälkeen Xema pääsi leikkimään Brandon kanssa. Xemalla oli rankka päivä. (:
Tänään oli yksi minun ja äitini odotetuimmista päivistä. Me kävimme Salossa katsomassa pentuja ja tietenkin Riaa ja Dubsia. Pihaan tullessa meitä tervehti heti kaksi iloista, haukkuvaa koiraa. Meidänkin koirat tervehtivät Raijan koiria heti tultuamme ja pari kertaa visiitin aikana. Täytyy todeta, että pennut olivat niin ihania. Odotus todellakin palkittiin! Neiti D oli tullessamme hereillä ja halusi heti syliin. Hetken päästä heräsi Herra C, joka halusi myös paljon rapsutuksia. Neiti A heräsi myös loppujen lopuksi, kun Raija otti sen syliin. Hetken unisena ollut A alkoi piristymään ja lähti takaisin terassille, missä oli ollut myös aamulla ennen meidän tuloa. Kaikki pennut vietiin ulos pihalle, missä he olivat olleet vain kerran aikaisemmin. Pennut olivat hyvin reippaita "uudessa" ympäristössä. Kaikki tutkivat ympäristöä, mutta aktiivisin tänään oli Neiti A. Yllättävän h...
Pieni tauko blogista... Meidän menoa ja kuvia pääsee paremmin seuraamaan Instagramissa: xemida Meilkein jo kuukausi sitten meillä oli Mari Mäkelän esimmäinen valmennusryhmätreeni Aluksi olikin ihan ohjaajille tehty testi: Piip-testi. Sitten teimme vielä muutamia yksittäisiä lämmittelyharjoituksia. Tässä ratapiirros: Aluksi kokeilimme kahta variaatiota 1-3 esteille. Kahdelta eri puolelta, mutta lopulta päädyimme "keskelle" jolloin 3 törkätään taakse. Vaikeinta oli kuitenkin saada oma rytmitys toimimaan. Xema on niin vahvasti estehakuinen ja tarvitsee vahvaa, selkeää ja ajoissa olevaa ohjausta. Lopulta sain vinkin "kierrä kaartio", jonka avulla sain Xeman tekemään juuri oikein! Niin mahtavan tuntuista! "Start unknown. Finish unforgettable." Seuramme (I-HAH) järjesti ulkopuolisen kouluttajan koulutuksen. Valmentajana toimi Timo Rannikko, josta en ollut aiemmin kuullut mitään. Äiti olikin ollut hänen koulutuksessaan jo vuosia sitten ja oli ty...
Minun synttärien (10.3.) kunniaksi ostin tuurausvuoron Niinulaan. Päätin etukäteen, että teen mölliradan. Tosin siinäkin oli haasteensa. Ekaan suuntaan serpenttiini toimi hyvin, mutta toiseen suuntaan ei tahtonut SE KOLMAS onnistua. Lopulta sain oman juoksun rytmitettyä oikein ja saatiin onnistuminen. Viikonloppuna (13.3.) Xema pääsi epiksii. Ojangossa järjestettiin Tehis Cupin viimeinen osakilpailu. Osallistuttiin aiemmin ensimmäiseen osakilpailuun, mutta toinen jäi välistä juoksujen takia. Tästä huolimatta olimme mini-möllien Cup 2! Viimeinen kisarata oli kyllä hyvin vaikea. Aluksi lähdössä oli suora linja A:lle ja arvasin, että sinne se Xema menee. Olisi vain pitänyt uskoa siihen tuntemukseen ja tehdä samalla tavalla kuin toinen lähtö. Otin vastaan muurin takaa ja käänsin putkeen. Molemmilla radoilla Xema teki loistavan puomin. Putki-kontakti-erottelua kyseenalaistan mölliradalla?! MIKSI?!? Ei olla treenattu s...
Kommentit
Lähetä kommentti