9.3. menimme Mevetiin Tuire Tammisen tiineysultr aan. Aluksi näytti kovin tyhjältä, kunnes yksi löy tyi . Pieni hetki, joka tuntui ikuisuudelta, kului kun hän etsi seuraavaa... Näytti kovin tyhjältä, mutta sitten näkyi toine n . Helpotuksen huokaus, kun toinenkini löytyi. Löytyisikö enemmän? Kyllä sieltä 2 lisää löyt yi . Lisäksi mahdollinen viides käväisi kuvassa, mutta ei löytynyt uudestaan, joten saattoi olla vain heijastus toisesta. Yksi varhaisalkion kuolema näkyi myös, mutta se on kuulemma normaalia. Kaikkien neljän sydämmetkin saimme nähdä, joten ainakin 4 elävää oli mahassa kasvamassa. ♥ Muutama päivä( 7-8.3.) aikaisemmin aloin uskomaan, että kyllä sen on pakko olla tiine. Ulkona irtiollessa ei enää lähtenyt revittelemään tai ottamaan spurtteja. Spurtit on kuitenkin sen juttu ja se rakastaa juosta! Mizy lähtee spurttiin, Xema on lähdössä, mutta jääkin rauhallisemmalle laukalle. Hangessa voi juosta ja ottaa pidempiä laukkoja. Ei myöskään lähde enää niin kauas minust vaa
Tänään oli yksi minun ja äitini odotetuimmista päivistä. Me kävimme Salossa katsomassa pentuja ja tietenkin Riaa ja Dubsia. Pihaan tullessa meitä tervehti heti kaksi iloista, haukkuvaa koiraa. Meidänkin koirat tervehtivät Raijan koiria heti tultuamme ja pari kertaa visiitin aikana. Täytyy todeta, että pennut olivat niin ihania. Odotus todellakin palkittiin! Neiti D oli tullessamme hereillä ja halusi heti syliin. Hetken päästä heräsi Herra C, joka halusi myös paljon rapsutuksia. Neiti A heräsi myös loppujen lopuksi, kun Raija otti sen syliin. Hetken unisena ollut A alkoi piristymään ja lähti takaisin terassille, missä oli ollut myös aamulla ennen meidän tuloa. Kaikki pennut vietiin ulos pihalle, missä he olivat olleet vain kerran aikaisemmin. Pennut olivat hyvin reippaita "uudessa" ympäristössä. Kaikki tutkivat ympäristöä, mutta aktiivisin tänään oli Neiti A. Yllättävän hyvin he jo juoksentelevat ja liikkuvat. Pientä vikinää aina silloin tällöin, mu
Pieni tauko blogista... Meidän menoa ja kuvia pääsee paremmin seuraamaan Instagramissa: xemida Meilkein jo kuukausi sitten meillä oli Mari Mäkelän esimmäinen valmennusryhmätreeni Aluksi olikin ihan ohjaajille tehty testi: Piip-testi. Sitten teimme vielä muutamia yksittäisiä lämmittelyharjoituksia. Tässä ratapiirros: Aluksi kokeilimme kahta variaatiota 1-3 esteille. Kahdelta eri puolelta, mutta lopulta päädyimme "keskelle" jolloin 3 törkätään taakse. Vaikeinta oli kuitenkin saada oma rytmitys toimimaan. Xema on niin vahvasti estehakuinen ja tarvitsee vahvaa, selkeää ja ajoissa olevaa ohjausta. Lopulta sain vinkin "kierrä kaartio", jonka avulla sain Xeman tekemään juuri oikein! Niin mahtavan tuntuista! "Start unknown. Finish unforgettable." Seuramme (I-HAH) järjesti ulkopuolisen kouluttajan koulutuksen. Valmentajana toimi Timo Rannikko, josta en ollut aiemmin kuullut mitään. Äiti olikin ollut hänen koulutuksessaan jo vuosia sitten ja oli ty
Kommentit
Lähetä kommentti