maanantai 14. elokuuta 2017

The essence of love is concern

Se huoli sisällä, joka tulee esille, kun kuulee että oma koira ei välttämättä olekaan samassa kunnossa. 4.8. oli totuuden hetki! 18.00 alkava polvitarkki kertoi, jos kaikki romahtaa vai pysyy ennallaan.

Fysioterapeutin käynti osoittautui erilaiseksi kuin alunperin oletettiin. Oli tarkoitus saada vain jumppaneuvoja Xemalle, jotta kroppa olisi valmis pentuihin/synnytykseen. Tulikin esille, että Xeman polviluksaatio on tietyissä asennoissa/liikkeissä erilaisempi kuin 1,5-2 vuotta sitten. Mitään oireita ei ole edellenkään, mutta fyssarin kädet tunsivat enemmän liikettä. Lisäki Xeman takajalkojen asento provosoi lateraalista (ulospäin suuntautuvaa) luksaatiota. Itse en missään vaiheessa tiennyt millaista liikettä siellä oli.

Saatiin kuitenkin tehtyä liikkeitä, jolloin luksaatiota ei ilmennyt. Xema ei reagoinut mihinkään liikkeeseen, jos/vaikka pieni luksaatio tapahtui. Eli tärkeintä oli, että Xemaan ei sattunut tai muutenkaan reagoinut. Se ei kuitenkaan poissulje nivelrikkoa myöhemmällä iällä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan kuulunut mitään rutinaa, joka viittaisi nivelrikkoon.

Heti fysioterapeutin lähdettyä laitettiin kasvattajalle/omistajalle viestiä ja sovittiin, että mennään polvitutkimuksiin heti kun saadaan aika. Alunperin haluttiin Mevettiin Anulle, mutta hänelle ei ollut tällä viikolla aikoja, mutta uskoimme siellä olevan muitakin osaavia lääkäreitä.

Kyse ei ole kuitenkaan sitä ettenkö rakastaisi Xemaa yhtä paljon. Kaikkein tärkeintä on, että Xema on terve! Se, että samalla lähtisi agility (pääharrastus) olisi silti iso romahdus etenkin minulle. Agility on suuri osa elämääni. Xema varmasti nauttisi muustakin tekemisestä (esim. rally-tokosta), mutta kaikki vauhdikas ja sekopäisyys häviäisi. Xema on sekopää ja siksi siitä niin rakastan ja rakastuin alunperin.♥ Pentusuunnitelma on toissijainen juttu tällä hetkellä, vaikka moni, minä mukaanlukien, odottaa innolla yhdistelmän pentuja. Matkalla on kuitenkin vielä monta muttaa tämän lisäksi.

Polvitarkki meni oletettua paremmin ja tuloksena 0/0, mutta uskomme edelleen, että Xemalla on kuitenkin 0-1 polvet (jotain siltä väliltä). Olin helpottunut ja en meinannut uskoa, että tarkistus tapahtui niin nopeasti. Hoidamme kuitenkin Xeman reisilihaksia jumppaliikeillä, koska on suurempi todennäköisyys, että Xemalle tulisi vanhemmalla iällä nivelrikkoa. Reisilihakset tukevat polvea ja niveliä.

Olen iloinen, että pentusuunnitelmat ja agility jatkuvat, mutta kaikista iloisin olen terveyteen! Pessimisti olin ja keskiviikon treenivuoron jälkeen pääsi muutama kyynel kentällä, kun ajattelin, että tämä voisi olla viimeinen treeni. Loppujen lopuksi lumpio ei luksoitunut ollenkaan niin pahasti kuin ajattelin. Eli pahin pahdollinen tietysti, ku minut tunnetaan. :D

I-hahin omat kisat olikin sitten seuraavana tähtäimessä nyt kun koira oli fyysisesti samassa kunnossa. Tuntui todella hyvältä juosta kaksi ekaa rataa YHDESSÄ. Teimme yhdessä töitä ja se näyttää myös hyvältä, vaikka tulikin pienet virheet. Ekalla radalla jännitin alun keppikulmaa, kun viimeaikoina on halunnut hakea aina umpikulmaa. Kepit meni hyvin ja saatiin super puomikin. Seuraavaksi jo liukastuin ja kuulin kuuluttajan sanovan, että tuli Hyl. Maalissa kysyinkin seuralaiselta, että mistä tuli. Xema tuli renkaan välistä. Hidastettuna katsoin videolta ja näin Xeman yrittävän hakea rengasta, mutta ei millään löydä oikeaa väliä.

Toka rata meni hyvin, kunnes Xema valitsee putken puomin sijaan... Putki ei ollut lähelläkään puomin linjaa, mutta se mentiin edellisellä kerralla niin varmaan myös nyt (Xeman logiikka). Täytyy treenata putki-puomi erottelua vahvemmaksi. Kolmas rata saattoi vähän tökkiä kun alku ei oikein lähtenyt. Loppujen lopuksi tuli vain 5 pituuden palikasta, mutta rata tuntui vähän tahmeelta ja Xema ei minusta liikkunut omalla tavallaan. Tuloslistalta näin kuienkin etenemän olevan silti 4,5 m/s.
Seuraavat kisat ovatkin jo 20.8. HAUlla ja siitä seuraavat 27.8. Piirimestaruuskisat. Kisaboosti!



Edelleen parhaiten meitä seuraa puhelimella Instagramissa: Xemida
Kokonaisia videoita ilmestyy Youtuben (ylhäällä oikealla linkki) :)

torstai 20. heinäkuuta 2017

The starting point of all achievement is desire

Y & X ♥
Viimeinen Agirotu vietettiin tänävuonna Mikkelissä 7.-9.7.2017. Kisat järjestivät MAH Mikkelin raviradalla. Tämä oli minun ja Xeman ensimmäinen ja oletettavasti myös viimeinen Agirotu. Menimme paikalle jo perjantaina, mutta olimme vain kisaturisteja. Samalla Xema pääsi tapaamaan tulevaa sulhasta Yegoa. Heillä meni yllättävän hyvin. Molemmat hyväksyivät toisensa heti, mikä oli kaikista tärkeintä!

Olin ilmottautunut lauantain 2 viralliselle radalle ja sunnuntain joukkueeseen. C-rata oli myös karsintarata Finnish Open finaaliradalle. Meidän C-rata ei mennyt ihan putkeen, koska aluksi Xema haki kepit väärin ja sitten minä sössin ohjauksen tai oikeastaan jäin kahden vaiheelle, jolloin en ehnyt mitään ja Xema valitsi oman esteen. Näin jälkikäteen ajatellen minulla ei ollut oikeaa asennetta, kun menimme radalle. Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin iloinen radan jälkeen, vaikka ei tullut 0. Olin silti tyytyväinen Xemaan ja sen tekemiseen ensimmäisellä nurmiradalla. Emme ole aikaisemmin kisanneet nurmialustalla (tekonurmi on eri).

Lauantain toinen rata olikin vasta 17 jälkeen, joten tuli pitkä odotus. Päätin kuitenkin, että nyt menen oikealla asenteella ja panostetaan kunnolla tähän rataan. Radalla oli muutama vaikea kohta, joka piti vain soveltaa meille sopivaksi taitotasoa ajatellen. Kerrankin onnistuin ja vaikka puomia ei tullut alas asti olen silti tosi tyytyväinen rataan. Xema kuunteli ja tuli ohjauksiin. Minä ohjasin ja olin ajoissa paitsi ehkä persjätössä ennen puomia ja liian edellä ekassa takaaleikkauksessa. Silti onnistuimme ja jännitin loppuun asti lopullista sijoitusta. Sijoitus oli selvä, mutta sertiä ei lukenut vielä tuloksissa. Päivittelin sivuja ja sinne se ilmestyi, A-SERT! Kaikki 4 parasta mahtuivat saman sekunnin sisälle, joten oli aika tasaista. Lopullinen sijoitus 4/63 ja ensimmäinen agility sertimme! 



Tässä kaikki viikonlopun radat



Erikseen vielä A-SERT rata



Eilen (19.7.) kävimme Salossa Raijan luona, kun Regula, Daniel ja Flame (Xeman sisko) tulivat vierailulle. Kolme sisarusta samaan aikaan paikalla, kun Velmukin oli paikalla. Brando ei valitettavasti Amerikasta asti päässyt tulemaan. (; Xema oli heti alistuva kaikkia kohtaan, mutta Flamekin hyväksyi hänen olemassaolonsa. Velmusta oli vain kiva kun oli naisia paikalla. :D

Xema alistuvaisena, Velmu innoissaan ja Flame vähän pomotellen (:

Vasemmalta: Velmu, Xema ja Flame ♥

Sisarukset Xema (vas.) & Flame (oik.) ♥

Lopuksi Ria oli autossa ja Xema pääsi katsomaan pentuja. Xemasta pennut olivat ihania! 



torstai 1. kesäkuuta 2017

Completely, Totally Proud!

Xema täytti jo 3 vuotta 18.5.



Osallistuimme Xeman kanssa 27.5.2017 spanieleiden taipumuskokeeseen Pöytyällä. Kokeen järjesti Lounais-Suomen Spanielikerho ja keskuspaikkana toimi Loukonkulman Jahdin maja. Kokeen avasi vastaavana koetoimitsijana toimiva Kaisa Mäkinen ja tuomari Simo Syrilä kello 9.00. Koirakkoja oli paikalla 8, joille arvottiin oma vuoronumero. Me saimme Xeman kanssa numero 5. Onneksi ei eka eikä vika. :D

Kokeeseen kuuluu 4 eri osiota: sosiaalinen käyttäytyminen, jäljestäminen, metsässä liikkuminen + haulikon ammunta ja vesinouto. Lisäksi paikalla oli kaksi avustajaa, joista yksi kutsui meitä "nuoreksi pariksi". 



Sociaalisessa osiossa seisoimme puolikaaressa noin metrin päässä toisistamme. Osio jännitti minua hieman, koska olen huomannut että Xeman on alkanut pelkäämään muita koiria. Etenkin isoja ja haukkuvia pelkää selkeästi. Tuolla ei kuitenkaan ollut mitään ongelmia, joka voikin johtua siitä että koirat eivät olleet niin kierroksilla kuin agilityssä.


Jälki vedettiin fasaanilla ja oli n. 150 metriä pitkä, keskivaiheessa kulma. Xema tiesi heti mitä tehdä, mutta pienen kallion takia teki aluksi pienen ympyrän. Kulma ei ollut varsinaisesti kulma vaan hyvin loiva käännös, mikä sai itseni epäilemään oikeaa jälkeä. Luotin kuitenkin Xemaan ja kaato löytyi. Jälken jälkeen avustaja kysyiin, että onko meillä mejätaustaa. Se vissiin jotenkin näkyi minun liikkeissä/pysähdyksissä.

Seuraavaksi tuli hakuosuus, mikä jännitti myös. En yhtään osannut arvata lähteekö Xema kauemmas minusta vai jääkö ihan kiinni. Jo neuvojen aikana Xema oli kovasti menossa jo. Päästin vapaaksi ja Xema teki todella hienoa hakua. Tuomarikin meinasi unohtaa ampumisen ja oli nopeasti tyytyväinen. Ampuminen tehtiin hetken päästä ja Xema pysähtyi ja jäi katsomaan minua. Tuli luokseni ja jäi varmasti 5 metrin päähän pyörimään ja kyselemään jokaiselta ihmiseltä paikan päällä, että mitä tehdä. Uskon tämän johtuvan mejästä, missä ampuminen tehdään kiinni puussa ja mitään ei tehdä sen jälkeen. Kyselevä ja vähän hämmentynyt Xema kuitenkin jatkoi kun kannustin.

Viimeinen osuus oli vesinouto. Metsälampi ei ohiajaessa näyttänyt oikein miltään, mutta onneksi paikan päällä oli vähän isompi. Muutaman kerran harjoiteltiin juuri vesinoutoa ennen kokeeseen menoa ja minusta Xema oppi, että vesi on se paikka mistä noudetaan. Siltä vaikutti nytkin. Avustajakin sanoin suoritusta hyväksi heti jälkeenpäin.

Xema on Kuusipeuran-kennelin ensimmäinen SPA1-tuloksen saanut kooikerhondje ja samalla myös vuoden 2017 ensimmäinen SPA1 -tuloksen saanut kooikerhondje (tietääksemme). Vuoden lopussa selviää jos on ainoa, koska kooikereita ei ole monia jotka osallistuvat tai läpäisevät SPA-kokeen.


Tässä vielä videopätkä suorituksestamme :)

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

We just did it!

Lauantaina 4.3. me tehtiin se! Noustiin agilityn kuninkuusluokkaan eli 3-luokkaan. Uusi mini3 koohon ilmoittautuu käytettäväks. ;)

Juuri edellisenä päivänä facebookissa nousi keskustelua siitä miten toisiin vaikuttaa nollapaineet huonosti, kun taas toisiin se voi vaikuttaa positiivisesti. Sanoinkin, että kyllä minä tarvitsen jonkunlaisen "paineen", jotta teen hyvän tuloksen. Niin siinä sitten kävi! Tehtiin yksi parhaista radoista tähän asti, vaikka lähtötilanteessa oli vähän hässäkkää.
Toisen radan menin sitten nollakoirakkona, mutta ilman mitään paineita siitä radasta ei tullut yhtään mitään! :D

Ihan hiljainen halli, jonka ehdin jopa huomata radan aikana (suoralla). :D

Ensimmäiset kolmosten kisat mennään korkkaamaan 18.3. BATin kisoihin :)


sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Never let fear decide your future

Viimeksi kun pohdin syvällisiä otin kovin vakavasti muiden puheet ja odotukset. Nyt olen omasta mielestäni saanut vähän rennomman ajatusmaailman ja en ehkä painosta itseäni yhtä paljon. Eli en anna tulevaisuuden haaveiden pilata nykyhetkeä. Kisoissakin olen saanut rennomman olotilan, vaikka ei voitettaisikaan. Pääasia on että Xema tekee puomin ja kepit kunnolla ja silloin olen tyytyväinen. Nuorella koiralla, Xemalla, voi joskus lähteä vähän lapasesta, mutta pääkoppa ehtii vielä kasvaa. Olemmehan vain yhtä luvaa vaille kolmosissa. :D

Tässä on taas ollut muutamia treenejä, joita en yksittäisenä jaksa päivitellä, joten ne tulevat tälleen yhtenä ryppäänä. Xemalla on ollut juoksut ja ei olla päästy kisaamaan. Juoksut ovat onneksi ohi ja päästään Kirkkonummelle kisaamaan 4.3. jos me vaikka saataisiin viimeinen 2-luokan LUVA ja SERT. (;

 
Mari Mäkelän treenit tiistaina 7.2. Käännöksiä, päällejuoksua, haltuunottoa ja putkijarrua. Kaikki saatiin loppujen lopuksi toimimaan :)


Marielin treenit 9.2. oli juuri meille ajateltu suoranjälkeinen käänyminen. Loppujen lopuksi jouduin kertomaan 8 hypyn käännöksen jo ennen 7 putkea.



Mari Mäkelän treenit tiistaina 14.2. oli taas vähän kääntymisiä ja haltuunottoa. Ata ei ollut radalla, mutta se sijoitettiin sopivasti hämäämään Xemaa.


20.2. menimme vapaatreenaamaan ja tekemään valmennusryhmän kotiläksyä, erottelua keppitreenin ja kontaktitreenin yhteydessä. Xemalla oli tärppipäivät ja ei ollut ehkä ihan oma itsensä kaikissa tilanteissa. Kääntyi paremmin ja meni oikeille esteille vaikka en ehkä ohjannutkaan kovin selkeästi. Hienoin juttu treenissä oli kuitenkin tuo lähetys kepeille ja itse jäin taakse.


Mari Mäkelän treenit tiistaina 21.2. oli tehty vähän samalle pohjalle kuin hänen edellinen, jotta päästäisiin kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja 8-12 välille. Näissä treeneissä tuli varmasti meidän paras puomi IKINÄ! Niin hieno!




Lopuksi vielä eilinen valmennusryhmien treeni, jota myös veti Mari Mäkelä. Tiistain treeni jälkeen hän sanoi tekevänsä ainakin minulle valssitreenin, kun kerran niitä välttelen. Välttelen siksi, koska en tykkää kun olen myöhässä ja Xema valahtaa ja ehtii etsiä uuden esteen. Nyt sitten sain kunnon valssitreenin, joka meni aika hyvin alun varovaisuutta lukuunottamatta. Mari käski ajatella valsseja niistoina, koska niisto on varmasti meidän paras käännös. Tajusin myös, että Xema kääntyy paremmin kun minun liikkeni muuttuu rajusti.


P.S. Lisäsin "Pentuja"-sivun (;