torstai 1. kesäkuuta 2017

Completely, Totally Proud!

Xema täytti jo 3 vuotta 18.5.



Osallistuimme Xeman kanssa 27.5.2017 spanieleiden taipumuskokeeseen Pöytyällä. Kokeen järjesti Lounais-Suomen Spanielikerho ja keskuspaikkana toimi Loukonkulman Jahdin maja. Kokeen avasi vastaavana koetoimitsijana toimiva Kaisa Mäkinen ja tuomari Simo Syrilä kello 9.00. Koirakkoja oli paikalla 8, joille arvottiin oma vuoronumero. Me saimme Xeman kanssa numero 5. Onneksi ei eka eikä vika. :D

Kokeeseen kuuluu 4 eri osiota: sosiaalinen käyttäytyminen, jäljestäminen, metsässä liikkuminen + haulikon ammunta ja vesinouto. Lisäksi paikalla oli kaksi avustajaa, joista yksi kutsui meitä "nuoreksi pariksi". 



Sociaalisessa osiossa seisoimme puolikaaressa noin metrin päässä toisistamme. Osio jännitti minua hieman, koska olen huomannut että Xeman on alkanut pelkäämään muita koiria. Etenkin isoja ja haukkuvia pelkää selkeästi. Tuolla ei kuitenkaan ollut mitään ongelmia, joka voikin johtua siitä että koirat eivät olleet niin kierroksilla kuin agilityssä.


Jälki vedettiin fasaanilla ja oli n. 150 metriä pitkä, keskivaiheessa kulma. Xema tiesi heti mitä tehdä, mutta pienen kallion takia teki aluksi pienen ympyrän. Kulma ei ollut varsinaisesti kulma vaan hyvin loiva käännös, mikä sai itseni epäilemään oikeaa jälkeä. Luotin kuitenkin Xemaan ja kaato löytyi. Jälken jälkeen avustaja kysyiin, että onko meillä mejätaustaa. Se vissiin jotenkin näkyi minun liikkeissä/pysähdyksissä.

Seuraavaksi tuli hakuosuus, mikä jännitti myös. En yhtään osannut arvata lähteekö Xema kauemmas minusta vai jääkö ihan kiinni. Jo neuvojen aikana Xema oli kovasti menossa jo. Päästin vapaaksi ja Xema teki todella hienoa hakua. Tuomarikin meinasi unohtaa ampumisen ja oli nopeasti tyytyväinen. Ampuminen tehtiin hetken päästä ja Xema pysähtyi ja jäi katsomaan minua. Tuli luokseni ja jäi varmasti 5 metrin päähän pyörimään ja kyselemään jokaiselta ihmiseltä paikan päällä, että mitä tehdä. Uskon tämän johtuvan mejästä, missä ampuminen tehdään kiinni puussa ja mitään ei tehdä sen jälkeen. Kyselevä ja vähän hämmentynyt Xema kuitenkin jatkoi kun kannustin.

Viimeinen osuus oli vesinouto. Metsälampi ei ohiajaessa näyttänyt oikein miltään, mutta onneksi paikan päällä oli vähän isompi. Muutaman kerran harjoiteltiin juuri vesinoutoa ennen kokeeseen menoa ja minusta Xema oppi, että vesi on se paikka mistä noudetaan. Siltä vaikutti nytkin. Avustajakin sanoin suoritusta hyväksi heti jälkeenpäin.

Xema on Kuusipeuran-kennelin ensimmäinen SPA1-tuloksen saanut kooikerhondje ja samalla myös vuoden 2017 ensimmäinen SPA1 -tuloksen saanut kooikerhondje (tietääksemme). Vuoden lopussa selviää jos on ainoa, koska kooikereita ei ole monia jotka osallistuvat tai läpäisevät SPA-kokeen.


Tässä vielä videopätkä suorituksestamme :)

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

We just did it!

Lauantaina 4.3. me tehtiin se! Noustiin agilityn kuninkuusluokkaan eli 3-luokkaan. Uusi mini3 koohon ilmoittautuu käytettäväks. ;)

Juuri edellisenä päivänä facebookissa nousi keskustelua siitä miten toisiin vaikuttaa nollapaineet huonosti, kun taas toisiin se voi vaikuttaa positiivisesti. Sanoinkin, että kyllä minä tarvitsen jonkunlaisen "paineen", jotta teen hyvän tuloksen. Niin siinä sitten kävi! Tehtiin yksi parhaista radoista tähän asti, vaikka lähtötilanteessa oli vähän hässäkkää.
Toisen radan menin sitten nollakoirakkona, mutta ilman mitään paineita siitä radasta ei tullut yhtään mitään! :D

Ihan hiljainen halli, jonka ehdin jopa huomata radan aikana (suoralla). :D

Ensimmäiset kolmosten kisat mennään korkkaamaan 18.3. BATin kisoihin :)


sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Never let fear decide your future

Viimeksi kun pohdin syvällisiä otin kovin vakavasti muiden puheet ja odotukset. Nyt olen omasta mielestäni saanut vähän rennomman ajatusmaailman ja en ehkä painosta itseäni yhtä paljon. Eli en anna tulevaisuuden haaveiden pilata nykyhetkeä. Kisoissakin olen saanut rennomman olotilan, vaikka ei voitettaisikaan. Pääasia on että Xema tekee puomin ja kepit kunnolla ja silloin olen tyytyväinen. Nuorella koiralla, Xemalla, voi joskus lähteä vähän lapasesta, mutta pääkoppa ehtii vielä kasvaa. Olemmehan vain yhtä luvaa vaille kolmosissa. :D

Tässä on taas ollut muutamia treenejä, joita en yksittäisenä jaksa päivitellä, joten ne tulevat tälleen yhtenä ryppäänä. Xemalla on ollut juoksut ja ei olla päästy kisaamaan. Juoksut ovat onneksi ohi ja päästään Kirkkonummelle kisaamaan 4.3. jos me vaikka saataisiin viimeinen 2-luokan LUVA ja SERT. (;

 
Mari Mäkelän treenit tiistaina 7.2. Käännöksiä, päällejuoksua, haltuunottoa ja putkijarrua. Kaikki saatiin loppujen lopuksi toimimaan :)


Marielin treenit 9.2. oli juuri meille ajateltu suoranjälkeinen käänyminen. Loppujen lopuksi jouduin kertomaan 8 hypyn käännöksen jo ennen 7 putkea.



Mari Mäkelän treenit tiistaina 14.2. oli taas vähän kääntymisiä ja haltuunottoa. Ata ei ollut radalla, mutta se sijoitettiin sopivasti hämäämään Xemaa.


20.2. menimme vapaatreenaamaan ja tekemään valmennusryhmän kotiläksyä, erottelua keppitreenin ja kontaktitreenin yhteydessä. Xemalla oli tärppipäivät ja ei ollut ehkä ihan oma itsensä kaikissa tilanteissa. Kääntyi paremmin ja meni oikeille esteille vaikka en ehkä ohjannutkaan kovin selkeästi. Hienoin juttu treenissä oli kuitenkin tuo lähetys kepeille ja itse jäin taakse.


Mari Mäkelän treenit tiistaina 21.2. oli tehty vähän samalle pohjalle kuin hänen edellinen, jotta päästäisiin kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja 8-12 välille. Näissä treeneissä tuli varmasti meidän paras puomi IKINÄ! Niin hieno!




Lopuksi vielä eilinen valmennusryhmien treeni, jota myös veti Mari Mäkelä. Tiistain treeni jälkeen hän sanoi tekevänsä ainakin minulle valssitreenin, kun kerran niitä välttelen. Välttelen siksi, koska en tykkää kun olen myöhässä ja Xema valahtaa ja ehtii etsiä uuden esteen. Nyt sitten sain kunnon valssitreenin, joka meni aika hyvin alun varovaisuutta lukuunottamatta. Mari käski ajatella valsseja niistoina, koska niisto on varmasti meidän paras käännös. Tajusin myös, että Xema kääntyy paremmin kun minun liikkeni muuttuu rajusti.


P.S. Lisäsin "Pentuja"-sivun (;

maanantai 23. tammikuuta 2017

We grow when we face challenges

Agilitytauko loppui lauantaina 14.1. Päästiin Xeman kanssa taas Mari Mäkelän valmennusryhmään. Tässä parhaat palat instagramista:


Viikko sitten loppui meidän kisatauko. Ilmoitin Xeman kolmelle 1-luokan radalle, mutta teimme 0 jo ensimmäisellä. SERT ja nousu 2-luokkaan. Samana iltana korkattiin 2-luokka ja tehtiin 0 (LUVA) ja HYL. Xema teki kuitenkin kepit loppuun asti kaikilla radoilla. Lisäksi puomin tuli loppuun asti "uudella" käskyllä (kiipee kiipee).

1-luokka


2-luokka


Viime torstaina 19.1. päästiin vuoden ekoihin ohjattuihin treeneihin. Ratapiirroksesta huomasin heti, että nyt tulee hyödylliset treenit, vauhdin jälkeinen tiukka käännös. Vastasella kädellä olen joskuskoittanut, mutta aina unohdan sitä käyttää. Treeneissä käytin ja onnistui kivasti!



Viikonloppuna mentiin taas kisaamaan Ojankoon. Meidän toiset 2-luokan kisat. Heti ekalla radalla tehtiin 0 ja LUVA. Muistin jopa käyttää vastakättä käännöksessä. Vähän pelastelua oli ja RUMA A!, mutta puomin meni loppuun asti ja kepit. Hyppyradalla taas Xema päätti jättää korvat lähtöön... Kokeilin vielä jos kuuntelee, mutta ei kuunnellut edes vastakäännöstä (mihin reagoi AINA). Tultiin vähän nopeammin pois. Viimeisellä agiradalla Xema oli taas oma itsensä, mutta alku oli haastava meille, koska linja oli suoraan A:lle. Sinne se pääsi menemään, mutta puomi oli parempi kuin ekalla radalla ja taas kepit loppuun asti. Loppuradalla pystyinkin sitten vähän kokeilemaan keinulle jättöä ja oikein loppuvedätystä ja silti päällejuoksukin onnistui. Ennen joulua ei varmasti olisi tuollainen onnistunut.



Vaikka ei voitettu/tehty täydellisi ratoja olin silti tyytyväinen meidän tekemiseen. Tärkeintä on että Xema tekee puomin ja kepit loppuun asti. Heti kun nämä onnistui olin tyytyväinen mihin tahansa tulokseen. :)


"Success doesn't lie in Results but in Efforts,
Being the best is not so important,
Doing the best is all that matters"


torstai 22. joulukuuta 2016

Good things take time

Pieni tauko blogista... Meidän menoa ja kuvia pääsee paremmin seuraamaan Instagramissa: xemida

Meilkein jo kuukausi sitten meillä oli Mari Mäkelän esimmäinen valmennusryhmätreeni
Aluksi olikin ihan ohjaajille tehty testi: Piip-testi. Sitten teimme vielä muutamia yksittäisiä lämmittelyharjoituksia.

Tässä ratapiirros:

Aluksi kokeilimme kahta variaatiota 1-3 esteille. Kahdelta eri puolelta, mutta lopulta päädyimme "keskelle" jolloin 3 törkätään taakse. Vaikeinta oli kuitenkin saada oma rytmitys toimimaan. Xema on niin vahvasti estehakuinen ja tarvitsee vahvaa, selkeää ja ajoissa olevaa ohjausta. Lopulta sain vinkin "kierrä kaartio", jonka avulla sain Xeman tekemään juuri oikein! Niin mahtavan tuntuista!

"Start unknown. Finish unforgettable."



Seuramme (I-HAH) järjesti ulkopuolisen kouluttajan koulutuksen. Valmentajana toimi Timo Rannikko, josta en ollut aiemmin kuullut mitään. Äiti olikin ollut hänen koulutuksessaan jo vuosia sitten ja oli tykännyt. Kouluttaa kaikkia koirakoita tasa-arvoisesti.

Rata vaikutti oikein mukavalta, mutta Rannikko käytti paljon putkiansoja joihin uskoin Xeman menevän. Rannikon ensimmäinen reaktio: "Onpa se pieni" :D Selitin lyhyesti minun rytmitysongelmista ja myöhässä olosta. Ensimmäiseen ansaan Xema menikin minun takia. Siitä lähdettiinkin korjaamaan minun valssia, joka on usein peruuttava. Lopulta kun taas sain selkeät koordinatit, 90 astetta poispäin siivekkeestä jo koiran valmistavalla laukalla, niin onnistui heti. Lisäksi Xema haki vähän piilossa olevan putken A:n takaa aina tosi hyvin, mikä yllätti, koska on usein kovin kontaktihullu. Ehkä Xema nyt alkaa tajuamaan putki-kontakti erottelua.

Monille oli vaikea 7 hypyn takaakierto, koska koira piti jättää suorittamaan estettä loppuun. Tämä onnistui meillä tosi hyvin ja pääsin ajoissa juoksemaan seuraavaan vaikeaan kohtaan. 9 hypyn jälkeen oli suora linja putkeen ja 10 hyppy takaa. Yllätyksekseni Xema ei edes vilkaissut putkeen, koska oma liike jatkui aivan eri suuntaan. Puomin edeltävälle hypylle onnistuinkin tekemään poispäinkäännöksen, jotka ovat olleet vähän hankalia kovassa vauhdissa.

Lopuksi fokusointiin vielä puomiin, missä ei ole sitä samaa menoa kuin muualla radalla. Saatiin muutama vinkki siihen, joista lisää seuraavassa videossa.



Pari päivää valmennuksen jälkeen lähdettiin kokeilemaan Rannikon antamia vinkkejä. Aluksi minä ja apupalkkaaja seisomme puomin molemmin puolin ja päästän Xeman alasmenolle. Aluksi apupalkkaajan kuuluu palkata, jottei koira katso ohjaajaa. Xema ei tajunnut jutun jujua ollenkaan -> eli että palkka ilmestyy eteen. Palattiin takaisin pyöritykseen alastulolle. Enssiksi etupalkan ja liikkeen avulla. Liike auttaa Xemaa, kun taas ilman liikettä ei suju yhtä hyvin. Joten teimme etupalkan kanssa pyöritystä, mutta vähemmällä liikkeellä. Tämä viimeinen oli minusta meille paras, joten sillä jatketaan. Lopuksi etupalkka häivytetään pikkuhiljaan pois.



Tämän vuoden viimeinen treeni oli taas vauhtirata jossa kuitenkin joutui ohjaamaan. Aluksi oli vaikeata saada Xema oikeaan putkeen 2 eri vaihtoehdosta. Kepit meni aina hyvin, mutta toivoisin niihin vielä lisää varmuutta. En vielä luota Xemaan tarpeeksi. Ei välttämättä malta tehdä loppuun asti, joka vaikuttaa minuun. Olen tajunnut miten viskileikkauksia tehdään ja uskallan lähteä aiemmin liikkeelle ohjauksista.

"Strength comes from overcoming 
the things you once thought you couldn't."



Hyvää Joulua
&
Onnellista Uutta Vuotta 2017!