Look in the mirror... That's your competition

Päätin perjantai-iltana, että haluaisin mennä Xeman kanssa lauantaina Lohjan epävirallisiin agilitykilpailuihin. Eipähän ehtinyt jännittämään kauan. Kisat olivat minun ja Xeman ensimmäiset KOSKAAN. Osallistuimme supermölli-ryhmään ja mini-luokkaan. Hypyt olivat 15 korkeita ja radalla 12 estettä. Luulin, että supermölleillä olisi max. 10 estettä. Lisäksi rata oli minusta vähän liian vaativa supermölleille.
          Xema suoriutui hyvin 12 esteestä, vaikka olemme aiemmin tehneet vain 6 esteen rataa. Uudesta paikasta ja ilman tietoa mitä olimme tekemässä, Xema lähti mukaani. Xema jäi jostain syystä pitkäksi aikaan ekaan putkeen, mutta sinkosi kuin tykin suusta jatkaessaan. Muutama este tuli ohitettua, mutta en lähtenyt korjailemaan ensimmäisellä kierroksella. Toisella kierroksella Xema meinasi lähteä heti kun olin ottanut hihnan pois. Kiellostani Xeman into laski/hämmentyi, mutta sain sen takaisin pienellä innostamisella. Alku sujui paljon paremmin tällä kertaa, mutta loppurata meni plörinäksi. Korjatessani vaikeinta kohtaa, jäi Xema haistelemaan maata (moni koira jäi haistelemaan samaa kohtaa). Lisäksi Xema näki jotain seuraavan putken takana, kun tuli putkesta ulos, eikä välittänyt ohjauksestani.
          Meillä oli hauskaa, mutta vähän harmittaa Xeman haistelu. Perfektionisti kun olen, olisin halunnut Xeman menevän kaikki esteet omalla vaudillansa. Olimme kuitenkin tuomarin suosikki mini-pari. Tästä voi vain parantaa ja oppia kisatilanteista enemmän.
If you continuously compete with others
you become bitter
If you continuously compete with yourself
you become better
^Kilpailen omaa perfektionismiani vastaan. Samalla muita vastaan, koska haluan myös muiden näkevän kuinka hyvä Xema on. Eikä koira voi olla hyvä jos se jää putkeen ja haistelee? No, ainakin minä tiedän, että Xema on paras!

          Tänään kävimmme Kivikossa tekemässä supermölliradan vaikean kohdan (tokan putken jälkeiset hypyt). Ensimmäiseksi tein lelulla vetämällä ja onnistui. Seuraavaksi kerroin valssilla käännöksen ja Xema tiputti ekan riman ja valahti pitkäksi tokan hypyn, koska minun valssini oli selkeästi myöhässä. Seuraavalla kerralla valssini oli ajoissa ja onnistui.
          Radan alussa tuli toisen ja kolmannen hypyn välissä aika jyrkkä käännös. Aluksi olin TODELLA myöhässä, sitten vähän vähemmän. Olisin saanut kertoa VIELÄ aiemmin Xemalle käännöksestä. Vauva-keinu meni hyvin ja uskon Xeman tajunneen, että jos se juoksee nopeasti päähän ja laskee keinun alas, ei tarvitse kestää "vaapumista" keskellä. Tietysti opetamme Xemalle ylösjuoksun erikseen oikealla keinulla. Puomiakin tehtiin, ensiksi alasmenoa, mutta sitten koko puomi. Xema käveli ihan matalana ja aina alasmenolle päästyään se oli helpottunut: "tän osan mä osaan". Edistytään, edistytään.
          Lisäksi sain taas pitkästä aikaan mennä Mizyn kanssa ja oli kiva päästä menemään kunnon rataa osaavan koiran kanssa. Meillä meni hyvin ja Mizy lähti helposti mukaani. Minun valssini ja persjättöni näyttävät aika hyvältä. (; :D Inca pääsi lopuksi tekemään myös vähän eläkeläisagilityä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Long time no see

A moment in the belly, a lifetime in my heart ♥

Pessimistinkään ei tarvinnut pettyä!